Viruseptin

Flunssan sijaan

Lapsen flunssa

Lasten yleisin sairaus on flunssa eli nuhakuume. Lapset sairastavat flunssia herkemmin kuin aikuiset. Pienet lapset (1–3-vuotiaat) sairastavat vuosittain useita flunssia, keskimäärin 6–8 vuodessa. Erityisesti päivähoidon aloituksen yhteydessä lapsi potee herkästi monta sairausjaksoa peräjälkeen, mikä johtuu tartuntojen lisääntymisestä.

Flunssa on virusperäinen ylähengitystieinfektio, jonka tärkeimmät aiheuttajat ovat rino- eli nuhavirukset, korona-, adeno-, entero-, metapneumo-, boka-, influenssa- ja parainfluenssavirukset sekä RS-virus. Flunssan aiheuttajaviruksia tunnetaan kaikkiaan yli 200 eri tyyppiä. Tavallisin aiheuttajavirus on rinovirus, josta tunnetaan yli 100 eri alatyyppiä. Toisinaan potilaalta löytyy parikin eri virusta. Oireiden perusteella ei flunssan aiheuttajavirusta pystytä päättelemään, eikä asialla ole suurta merkitystä. Aiheuttajaviruksen tutkimiseksi on olemassa testejä, joiden avulla lapsen ysköksestä tai nenänielun eritteestä voidaan virukset osittain tunnistaa. Näistä testeistä on hyötyä sairaalapotilailla, mutta harvemmin avohoidossa.

Flunssa on aina seurausta virustartunnasta, eikä se johdu esim. kylmettymisestä. Syksy ja talvi ovat flunssan kulta-aikaa, mikä on seurausta virusten kausivaihtelusta. Flunssan itämisaika tartunnasta oireisiin vaihtelee alle vuorokaudesta muutamaan päivään (rinoviruksen itämisaika on 1–3 vrk). Ensimmäisinä elinvuosinaan lapset ja vauvat sairastavat usein flunssaa. Vauvat ja alle 2-vuotiaat lapset eivät yleensä tule immuuneiksi heihin tarttuville viruksille. Vanhemmat lapset tulevat sen sijaan usein immuuneiksi virukselle, mikä on tärkeää vastustuskyvyn kehittymisen kannalta. Joka kerta kun lapselle tulee infektio, syntyy nimittäin vasta-aineita, jotka tekevät hänet jossain määrin immuuniksi tuleville infektioille. Kymmenestä ikävuodesta alkaen lapset eivät sairasta flunssaa useammin kuin aikuisetkaan.

Oireet

Flunssan oireet ovat kaikille tuttuja. Tauti alkaa tyypillisesti nenän tukkoisuutena ja nuhana sekä usein kurkkukipuna. Yleisoireina ilmenee kuumetta ja vilunväristyksiä. Yskä seuraa tyypillisesti parin päivän sisällä. Flunssaan voi liittyä myös lievää silmän sidekalvon punoitusta. Hyvin tavallista on, että yskimistä ilmenee pitempään taudin muiden oirein jo hävittyä. Flunssa kestää usein yli viikon; esimerkiksi tavallisimman flunssaviruksen, rinoviruksen, aiheuttama tauti kestää lapsilla keskimäärin 7–12 vuorokautta ja aikuisilla kaksi viikkoa.

Lapsille tulee yleensä samoja flunssaoireita kuin aikuisillekin – yskää, kurkkukipua, juoksevaa nuhaa, aivastelua ja nenän tukkoisuutta – mutta oireet ovat usein vaikeampia ja heillä on useammin myös kuumetta. Toinen ero on, että pikkulapsilla flunssa johtaa usein valekuristustautiin tai korvatulehdukseen. Aivan kuten aikuisillakin, flunssa ja influenssa menevät lapsilla useimmiten itsestään ohi, mutta oireita voi lievittää ja sairauden kestoa voi lyhentää:

  • Pidä huolta, että lapsi saa levätä mahdollisimman paljon. Jos hänellä on kuumetta, hänen on oltava poissa esikoulusta tai koulusta.
  • Anna lapselle paljon juotavaa.
  • Lievitä nenän tukkoisuutta puhdistamalla nenä keittosuolaliuoksella.
  • Käytä flunssasuihketta estämään virusten kasvua nenän limakalvolla ja nopeuttamaan infektion paranemista. On olemassa suihkeita, jotka on hyväksytty käytettäväksi jo yhden vuoden iästä alkaen.
  • Jos lapselle nousee korkea kuume, voit antaa ilman reseptiä saatavia parasetamolivalmisteita, mutta älä anna kuumelääkettä tarpeettomasti, sillä kuume on osa elimistön luonnollista puolustusta infektioita vastaan.

Antibiootteja ei kannata käyttää lapsen tavallisen flunssan tai influenssan hoitoon, koska nämä infektiot ovat lähes aina viruksen eivätkä bakteerien aiheuttamia. Jos lapselle nousee hyvin korkea kuume, tulee korvakipua tai hengitysvaikeuksia tai tila pahenee äkkiä, ota kuitenkin yhteyttä terveyskeskukseen, sillä tämä voi viitata lääkärinhoitoa vaativiin komplikaatioihin.

Itsehoito

Tulehduskipulääkkeet ovat tehokkaita alentamaan flunssaan liittyvää kuumetta ja parantamaan huonoa vointia. Nuhan hoitoon on nenäliina paras lääke. Valitettavasti pienet lapset eivät osaa niistää, jolloin limaa ohjautuu nieluun, mikä aikaansaa yskimistä etenkin yöaikaan. Erite myös tukkii helposti sieraimet, jolloin lapsen hengitys häiriintyy ja hän heräilee yöaikaan. Hyvä lääke karstaiseen ja tukkoiseen nenään ovat keittosuolatipat ja -sumutteet. Verisuonia supistavia lääkeaineita sisältäviä tippoja tai sumutteita voidaan käyttää lyhytaikaisesti (yleensä enintään 5 vrk). Flunssaisen lapsen sängyn pääpuolta on hyvä kohottaa sängyn jalkojen alle asetettavilla korotuksilla. Yskän hoitoon ei ole paljon tehtävissä. Yskänlääkkeiden teho ei ole hyvä tavallisessa flunssassa, ja niiden käyttöä on viime aikoina pyritty vähentämään. Paras näyttö yöyskän vähentämisestä on saatu hunajasta, jota voidaan lapselle annostella pari teelusikallista iltaisin.

Antibiootit eivät auta virusinfektioissa, eikä niitä käytetä flunssan hoidossa. On hyvä muistaa, että tavallisen flunssan oireet, etenkin yskä, voivat jatkua kolmekin viikkoa, ilman että kyse on antibioottihoitoa vaativasta jälkitaudista. Osalla pienistä lapsista pitkittynyt limaisuus voi toki johtaa välikorvatulehdukseen 

Milloin hoitoon

Pienikin lapsi toipuu flunssasta yleensä hyvin. Lapsi on kuitenkin syytä viedä hoitoon, jos

  • lapsi muuttuu kivuliaaksi tai alkaa heräillä yöllä
  • flunssa pitkittyy yli kahden viikon mittaiseksi
  • kuume kestää yli viisi vuorokautta
  • kuume laskee mutta nousee uudestaan
  • lapsella on korkea kuume ja hän väsähtää
  • hengitys muuttuu tiheäksi tai puuskuttavaksi
  • hengitykseen liittyy selvä vinkuna
  • silmät alkavat rähmiä.

Tärkeää on lapsen yleisvointi. Jos lapsi vaikuttaa kohtuuttoman väsähtäneeltä, hänet voidaan aina tuoda arvioon.

* Lähde: Duodecim Terveyskirjasto (flunssa lapsella, infektioherkkyys aikuisilla ja influenssa)