Viruseptin

Flunssan sijaan

Mitä flunssa on?

Flunssa johtuu yleensä siitä, että ylähengitysteiden limakalvoille on tunkeutunut flunssaviruksia. Usein immuunipuolustus hoitaa viruksen ennen kuin sitä ehtii huomatakaan, mutta joskus virus voi saada jalansijaa ja aiheuttaa oireina esimerkiksi aivastelua, nenän vuotamista ja väsymystä. Flunssa vaikuttaa ennen muuta nenään mutta usein myös kurkkuun, nieluun ja sivuonteloihin.

Aikuiset vilustuvat yleensä 2-4 ja lapset 6-8 kertaa vuodessa*.  Tavallisimpia flunssaviruksia ovat rinovirukset, joita on toistasataa erilaista tyyppiä.

Useimmat flunssat ovat lieviä ja menevät ohi itsestään viikossa tai parissa. Jos flunssa ei mene ohi, se voi johtua siitä, että yhdenlaista virusta on seurannut toinen ja olet itse asiassa sairastunut kahteen flunssaan peräkkäin. Siinä ei sinänsä ole mitään huolestuttavaa. Mutta jos flunssa kestää pitkään ja siihen liittyy korva-, kurkku-, hengitystie- tai sivuontelo-oireita, voi olla että kyseessä on flunssan jälkitauti, ja siinä tapauksessa pitää ottaa yhteyttä sairaanhoitoon. Niin pitää tehdä myös, jos pitkäaikaiseen flunssaan liittyy yli neljä vuorokautta kestävä kuume tai jos kuume nousee uudelleen.

* Lähde: Duodecim Terveyskirjasto (flunssa lapsella, infektioherkkyys aikuisilla ja influenssa)

Itämisaika

Flunssan itämisaika vaihtelee viruksittain; yleensä se on 24-72 tuntia. Rinovirusinfektioissa oireet voivat alkaa jo tätäkin aiemmin. Joidenkin muiden virusten kohdalla itämisaika tartunnasta voi puolestaan olla muutama päivä. Usein flunssan alkaminen yhdistetään pari päivää aiemmin sattuneeseen kylmettymiseen. Nykytiedon perusteella tällaista yhteyttä ei kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse on sattumasta. Flunssa vaatii aina virustartunnan, yleensä ihmisestä toiseen.

Miten flunssa tarttuu?

Flunssa tarttuu yleensä suoraan ihmisestä toiseen. Flunssapotilaalla on runsaasti aiheuttajavirusta erityisesti nenäeritteessä, josta se kulkeutuu käsien kautta herkästi toisen lapsen käsiin ja edelleen nenään. Käsien pesu on tärkein yksittäinen keino ehkäistä flunssan leviämistä niin kotona kuin päivähoidossa. Flunssa tarttuu myös ilmateitse pisaratartuntana. Reipas niistäminen sisätiloissa aiheuttaa tartuntavaaran kahden metrin säteellä, aivastamisesta puhumattakaan. Käytännön kannalta kiusallinen tosiseikka on se, että flunssapotilas alkaa tartuttaa jo ennen oireiden alkamista. Niinpä flunssatartuntoja on käytännössä vaikea välttää, vaikka varoisikin yskiviä ja nuhaisia kanssaihmisiä. Suomalaisissakin tutkimuksissa on osoitettu, että flunssavirusten tarttumista perhepiirissä on vaikea välttää. Usein perheessä on flunssakautena todettavissa useammankin tyyppistä virusta. Kehittyneemmästä vastustuskyvystä johtuen perheen vanhemmat eivät kuitenkaan saa tartunnasta oireita, toisin kuin perheen pienimmät, joilla vastustuskyky on vasta muotoutumassa. Flunssavirukset viihtyvät hyvin nenäeritteessä mutta huonommin syljessä. Niinpä flunssaisen potilaan suuteleminen voi hyvin onnistua ilman tartuntaa – kunhan välttää nenäkosketusta.

Flunssan ja influenssan ero

Flunssan ja influenssan aiheuttajat kuuluvat eri virusryhmiin, mutta molempien oireet voivat aluksi olla samanlaiset – väsymys, nuha, yskä ja kurkkukipu. Flunssat ovat yleensä melko lieviä infektioita,  kun taas influenssa aiheuttaa vakavampia oireita jotka alkavat nopeasti ja kestävät pidempään kuin tavallinen flunssa. Äkillinen lihassärky, ruokahaluttomuus, äärimmäinen voimattomuus ja 39–40 asteen kuume ovat tyypillisiä influenssan oireita. Kuume saattaa kestää 3–5 päivää, eikä ole tavatonta, että influenssapotilas on vuoteenomana viikon tai kaksi. Flunssakin voi aiheuttaa kuumetta, mutta yleensä melko lievää ja useimmiten lapsille.

Keneen flunssa ja influenssa tarttuvat?

Flunssa on tavallisimpia infektiotauteja, ja sitä esiintyy kaikilla, niin vanhoilla kuin nuorillakin. Aikuiset sairastavat flunssan keskimäärin 2-4 kertaa vuodessa, mutta lapsilla voi olla jopa 6–8 flunssaa vuodessa, koska heidän vastustuskykynsä ei ole vielä täysin kehittynyt.

Influenssaepidemioita esiintyy maailmanlaajuisesti joka vuosi ja Suomessa niitä on yleensä marras-maaliskuun aikana. Tavallisina vuosina sairastuu noin 10% väestöstä.  Influenssan aiheuttavat influenssavirukset.